Töissä on totisesti jo oltu kolme viikkoa. Tänä aikana olen kastanut kolme vauvaa, ollut yhdessä messussa avustajana ja toisessa liturgina, pitänyt kouluissa kolme päivänavausta, yhden vanhainkotihartauden ja yhden nuorten messun. Olen pitänyt yhden isoskoulutuskerran, olen osallistunut kerran nuorten kahvilaan ja olin mukana kesän isosten kiitosjuhlassa. Olen osallistunut kolmeentoista kokoukseen, joista yksi oli koko päivän kestävä työntekijäkokous. Olen myös osallistunut kahden vuorokauden koulutustapahtumaan. Lisäksi on tehty selvät ja yksityiskohtaiset suunnitelmat ensi vuoden rippikouluiksi. Kuusi päivää olen ollut vapaalla.
Yksityiselämän puolella on järjestänyt kodinsiunaamisen ja tuparit, käynyt lääkärissa kaksi kertaa, virityttänyt meidän pianon, tavannut ystäviä neljä kertaa ja käynyt kerran katsomassa pyöräilykilpailua.
Ihan hyvä joskus tarkastella elämää ihan tilastollisesti. Tästä puuttuu siis se kaikki mikä on automaattista ja mahdotonta laskea: lasten henkinen tukeminen, ruuanlaitto, koiran hoitaminen ja ulkoiluttaminen, tv:n katselu, keskustelut siskon kanssa. Elämä on aika täyttä.
