Rippikoululeirien tupakointia puidaan tänä kesänä kaikissa medioissa. On helppo kirjoittaa kärkevästi, kun ottaa huomioon vain yhden näkökulman. Itse olen tiukasti sitä mieltä, että tupakoinnin kyttääminen ei ole rippikoululeirin opettajien tärkein tehtävä, eikä edes toiseksi tärkein. Jos olet asiasta eri mieltä, kannattaa lopettaa lukeminen tähän.
Kun rippikoulussa puhutaan tupakoinnista ja asetetaan sille rajoja, täytyy ottaa huomioon vähintään kaksi näkökulmaa:
1. Tupakointi vaarantaa terveyden. Eikä vain nyt vaan pitkäksi aikaa. Ihmisen keho on Jumalan lahja ja sitä tulee hoitaa hyvin.
2. Tupakoinnissa tulee aina ottaa huomioon toiset ihmiset. Tupakansavu aiheuttaa allergikoille päänsärkyä ja tukkoisuutta. Tupakoijan nikotiiniriippuvuus ei saa määrittää ryhmän taukojen pitämisen paikkaa. Tupakoija ei saa milloinkaan vaarantaa toisten ihmisten turvallisuutta esim. palonaroissa olosuhteissa kuten leirillä.
Jo näiden asioiden valvonnassa rippikoulun opettajilla menee paljon aikaa ja energiaa. Mutta siihen se rippikouluopettajan tehtävä sitten loppuu.
Nyt käytävästä keskustelusta saa sen käsityksen, että laki kieltää tupakoinnin alle 18-vuotiailta. Näin ei ole. Laki kieltää ainoastaan tupakkatuotteiden luovuttamisen alle 18-vuotiaalle elintarviketoiminnassa. Tätä lakia on helppo noudattaa rippikoululeireilläkin. Leiripaikkojen kioskeissa ei yleensä ole tupakkaa edes myynnissä ja jos on, tiedetään tasan tarkkaan, ketkä ostajat eivät täytä ikävaatimusta. Ennen rippikoulujen täydellistä tupakointikieltoa odotan lainsäätäjältä uutta lakia, joka yksiselitteisesti kriminalisoi tupakan polttamisen.
Ja vielä, tupakointi rippikoululeireillä on huomattavasti vähentynyt tupakkalain myötä. 90-luvun alussa ei ollut epätavallista, että kolmannes rippikoululaisista tupakoi. Viime vuosina tupakoijia on ollut yksi tai kaksi rippikouluryhmää kohti.
Ja vieläkin. Miten ihmeessä rippikoulun opettajien odotetaan viikossa onnistuvan kaikessa siinä, minkä kanssa vanhemmat kamppailevat vuosikausia?
Ja jos ketä vielä kiinnostaa: itse en polta enkä ole koskaan polttanut. Enkä tiedä montaa vastenmielisempää tapaa.
